Tipaton tammikuu ja muita askareita

Käsityörintamalla jatketaan! Kun olin tehnyt aikani mangneetteja, tuli mieleen jääkaappiruno-mangneetit, joita meillä on edelleen vessassa vesivaraajassa vaikka olen koittanut tuhota niitä erilaisiin askarteluihin. Pois ottaminen on näköjään vaikeaa, mutta hitaasti hivuttaen sitten. Musta huopa on vanhaa villapaitaa, jonka oon huovuttanut koneessa joskus muinoin. Kaappien siivoamisessa on se hyvä puoli, että löytyy kaikenlaista tavaraa!

Ensin tein tälläisiä hienoja muka-runoja, mutta sitten tulikin mieleen jotain ihan muuta.

Itse en vietä herkutonta, tipatonta tai muutakaan tammikuuta, mutta ehkä armeliaisuudesta itselle syntyi sitten tälläinen koristenauha? Vai miksi tälläisiä sanotaan?!

Niissä lukee sokeri, karkki ja humala.

Suklaakin mulla oli, mutta se hävisi johonkin!

Ja lopussa lakonisesti - hyvä tyttö. 

Mä en oikein ole niitä ihmisiä jotka kehystelee kotiinsa home-sweet-home tekstejä. Sanoissa pitää olla ironiaa! Ellei sitten asu home-talossa.

Seuraavaksi tuunasin linnunpönttöä. Se on meillä pyörinyt milloin missäkin. Mies on sen joskus aikoja sitten tehnyt, ja se pelastui vain täpärästi kirppiskuormasta. 

Tehtiin työkaverin kanssa paperimassa-juttuja ennen joulua. Mielestäni nämä sydämet menivät ihan pilalle, mutta näköjään toimivat kuitenkin! 

Oon saanu ikivanhoja kirjoja, ja vaikka tavallaan ne tekisi mieli kaikki säästää ja museoida, niin oon pari uhrannut askartelukäyttöön. 

Liimasin paperinpaloja sydämen päälle, ja lopuksi väritin päälle valkoisella "läpikuultavalla" tussilla että tuo teksti erottuisi selvemmin. Se oli ensimmäinen mikä osui käteen, joku värikynäkin toimis- tai ohut maali.

Tollasten kirjansivujen käytössä kannattaa vaan olla aika tarkka, ainakin jos meinaa antaa tekeleitä jollekkin. Mulle nimittäin on käynyt niin, että tein mangneetteja sarjatyönä, enkä ollenkaan lukenut mitä niissä "pohjateksteissä" luki. 

Annoin sitten pomolleni mangneetin, jossa oli taustalla joku rakastelukohtaus ja sen mukaisia sanoja! Enkä olisi tietenkään huomannut sitä, ellei pomo olisi jälkikäteen kysynyt nauraen, että olinko valinnut tekstin nimenomaan häntä ajatellen ja näytti sitä. Voi häpeä, onneksi meillä on aikalailla samanlainen huumorintaju, mutta tuli hyvä opetus itselle. Toisenlaisen pomon kanssa olisi voinut tietää ihan jotain muuta kuin vedet silmissä nauramista!

******

Vielä pari mangneettia loppuhuipennukseksi.

Tästäkin piti ensin tulla jotain ihan muuta, mutta mielestäni teksti kävi ihan hyvin muutakin kuin pohjaksi. Tälläsiin hiukan isompiin mangneetteihin oon laittanu kaksi "kynnenkokoista" mangneettia että ne jaksaa kunnolla killua jääkaapissa ja pitää kiinni siinä jotain lappuja. Isompiakin mangneetteja olis kaupassa, mutta ei just nyt mulla kotona!

Nämä on saatu kavereilta, ja epäilen, että niissä on jotain totuuden siementä... 

Mä en muuten halua jakaa ihmisiä ystäviin, tuttaviin, kavereihin tai mihinkään muihinkaan kategorioihin. Käytän samoista ihmisistä sujuvasti näitä kaikkia termejä.  Kaveri on omaan suuhuni parhaiten sopiva sana, joten taidan jatkossa käyttää vain sitä. Te olette kaikki tärkeitä!

*******

Lähellä oleva järvi on jäätynyt, ja nyt meillä on koirien kanssa uusi temmellyskenttä. Harmikseni pinta oli vielä pikkuisen liukas, mutta kyllä siellä ihan sujuvasti koira kiihdyttää. Eikä ihan heti tila ainakaan lopu kesken!

Oltiin siellä miehen kanssa viimeviikolla luistelemassa, ja kun ei lunta ole tullut, niin eilen huomasin, että siellä voisi vieläkin luistella. Ajattelinkin, että taidan yhdistää koirien juoksutuksen ja luistelun. Kyllä siinä hokkareilla muutaman piruetin heittää samalla kun piski liukastelee vieressä. 

Hyvää maanantaita!