Metsälenkillä Varvunvuorella

Lähdimme eilen miehen ja typyköiden kanssa metsälenkille (lähes kaikki meidän lenkit on metsälenkkejä, joten se nyt ei ole kauhean erikoista...) ajatuksella että voitais käydä katsomassa eräitä kalliota joilla kumpikaan ei oltu käyty. Tälläiset miniretket 15min päästä kotoa ovat mielestäni aivan parhaita! Suosittelen. Katsotaan kartasta onko lähellä jotain erikoisempaa, ja sitten sinne katsomaan miltä näyttää!

Alku oli heti ihan katastrofaalinen. Mulla oli tarkoitus laittaa Ronja remmiin ettei se ala kaahata Sennin ja Vilman kanssa. En sitten aivan ehtinyt, vaan se lähti niiden kanssa rallaamaan niin lujaa kuin vain 13v. koira kintuistaan pääsee...Ne juoksivat jäätyneen lammikon yli, ja jää hajosi Ronjan alla. Se lensi ihan täyden voltin, ja mätkähti lammikkoon selälleen. 

Ajattelin jo, että siltä varmaan repes joku sisäelin, kun se kyllä pääsi jaloilleen, mutta jäi paikalleen tärisemään. Otin siltä märän takin pois, ja Vilman päältä kuivan takin tilalle, ja ajattelin että kannan sen autolle jollei se pääse kävelemään. Varovasti se kokeili jalkojaan, ja käveli sitten autoon. 

Jätettiin se autoon, ja käytiin kävelemässä. Kotona annoin sille kipulääkettä heti kun tultiin, ja illalla uudestaan. Olihan se aamulla jäykkä, eikä oikein päässyt sohvalle, mutta ei kyllä ole ihmekkään! Voipi olla pikkuisen paikat hellänä tuollaisen ilmalennon jälkeen.

Käveltiin vajaa 2km metsäautotietä, ja siitä puolisen kilometriä metsää kalliolle. Olihan ne ihan kivat! Tietysti pienet eväät olisi kruunannut reissun, ja se, ettei olisi ollut niin kiire pois. Aina tulee sovittua ihan liikaa kaikkea, ja sitten tulee kiire. Ja tietysti se, että jos tietää että kello kuusi pitää olla paikassa B. voisi lähteä sinne lenkille hiukan aikaisemminkin. Jos vaan jaksais.

Metsäautotien varressa on vanha talon paikka. Siellä on vielä pystyssä vanha navettarakennus. Tulee väkisinkin mieleen, että millaista elämä on ollut tuolla tiettömän taipaleen takana, keskellä metsää, lähimpään naapuriin matkaa useampi kilometri! Sinne kun laitettais moni nykyiseen elintasoon tottunut kermaperse ilman sähköä, niin vois olla pieni kulttuurishokki. Miten sitten edes päivitettäis facebook ja blogi?!

Olen käynyt tuossa pihassa ennenkin, mutta silloin ei ollut kameraa. Kävin siinä pikapikaa pyörähtämässä, ja samalla huomasin maassa ruusun juurivesoja. Mitä ilmeisemminkin se on juhannusruusua. Ajattelin, että vois keväämmällä käydä tutkimassa löytyiskö sieltä merkkejä joistain muistakin puutarhakasveista, olis ainakin melko vanhaa kantaa jos jotain löytyy! En tiedä onko oikein "ryövätä" kasveja autiotalojen pihoista, mutta ei ne siellä ainakaan ketään hyödytä. 

Enkä koskaan ole ottanut muutamaa vartta enempää ilman lupaa, mielestäni jos jotain ottaa se pitää tehdä niin ettei sitä edes kukaan huomaa. 

Tässä erittäin upeassa kuvassa näkyy noita ruusun juurivesoja. Joten en nyt kenekään kukkapenkkiä ole menossa ryöstämään ainakaan!