sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

EKA KUKKA keväällä 2014

Ei, se ei ollut narsissi. 
Eikä krookus, vaikka olihan sekin jo nupulla. Se oli jouluruusu, ja tänään huomasin sen kokonaan auenneen. Se on kyllä ollut "melkein auki" jo ainakin kaksi viikkoa, mutta tosiaan nyt se oli auennut koko komeudessaan. 
En tiedä miksi ihmeessä ne kukat on melkein maassa kiinni, kuuluuko ne olla noin matalia?! En tiedä mikä jouluruusu on kyseessä, siementaimi saatu jostain taimienvaihdosta.


Tänään on ollut käsittämättömän lämmintä, ei sitä ihmislapsi edes muista miltä tuntuu kun aurinko lämmittää mustia housuja niin että jalkoja oikein kuumottaa. 
Se tuntuu ihanalta, siltä tuntuu kun jää sulaa. 

Leikkasin viinimarjapensaita, istutin taivukkaista muutaman uuden pensaan (ja kohta taas kiroan kun joka paikka on niiiiin täynnä) ja jopa hellyin ja istutin mustialanruusustakin juurivesan. 
Siitä muuten sais niitä hyvin irti jos joku haluaa!

Koitan aina muistuttaa itselleni etten pidä ruusuista, mutta onhan se aika ihan kun se kukkii! Ja se tuoksuu ihan taivaalliselta. 
Sensijaan en ole ollenkaan niin varma haluaisinko katsella pihassa enää sitä keltaista nimetöntä ruusua joka kukkii sillointällöin eikä edes joka vuosi. Ja sitä paitsi keltainen ruusu ei edes ole kovin kaunis. Siihenkin voisi laittaa tilalle vaikka marjapensaan!!! 
Mä kuulostan niin mun äidiltä, enkä tiedä onko se hyvä vai huono asia.

Ja kun pääsin leikkaamisen alkuun, niin leikkelin puskia vähän sieltä sun täältä. Omenapuussa oli yks oksa ihan liian alhaalla. En jaksanut hakea sahaa, vaikka olisi pitänyt tietää miksi se oksa on siinä. 
Siksi, etten ole jaksanut hakea sitä hemmetin sahaa aikaisemminkaan kun olen puuta saksinut. Väänsin niin täysillä kuin vain pystyin, ja oksa kyllä katkesi. 
Tosin sakset sain sitten taitavasti iskettyä naamaani siinä tohinassa, nenästä alkoi tulla verta, ja nenän ulkopuolelle tuli haava, silmälaseihin tuli naarmu ja silmäkulma sekä huuli on molemmat aika arkoja. Sekä sokerina pohjalla mua sattuu aikatavalla ranteeseen!!!

Uskomatonta tohlaamista, yleensä tässävaiheessa kevättä mulla on selkä krampannut mullankuskaamisesta ja kivien kantelusta, mutta harvemmin sitä on ranne kipeänä siksi että on huitonut itseään naamaan.

Tästä viisastuneena aloin suunnitella kasvimaata. Se on kaiketi paljon turvallisempaa touhua. 
Kait se nyt tuohon kanatarhan viereen kyhätään, siinä olis jotenkin niin luonteva paikka kun muutakaan siihen ei keksitä! 

Ai niin, ja pesin kasvihuoneen. Nyt se olis lasien irrotusta ja siirtoa sekä pohjamateriaalia vaille valmis ottamaan tomaatit vastaan. Ja mielellään vähän aikasemmin kuin heinäkuun alussa, niin vois vaikka saada jotain satoakin...

Toimelias ilta, olis voinut vaikka palkata itsensä viinillä mutta nyt kello on niin paljon että taidan juoda lasillisen viinimarjamehua ja mennä nukkumaan. 
Mun elämä on niin vaarallista, koska mehu on keitetty alumiinisella mehumaijalla. 

Hyvää yötä, vielä huomennakin on vapaapäivä! 
Tälläset pitkät viikonloput todella sopii mulle. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)