Iltakävelyllä

Oon lukenu että kanat tykkää mennä aikaisin nukkumaan. Mun kanat ei ole lukenut sitä, koska jos niillä on vaihtoehtona lähteä pihaan jaloittelemaan tai mennä nukkumaan niin ne kyllä tulevat orrelta alas ja lähtevät iltakierrokselle! Oikeastaan tuntuu ettei ne nuku oikein koskaan, muutama viikko sitten heräsin yöllä puolikolmen aikaan, ja mikäs muukaan ääni sieltä ulkoa kuului kuin kukon kiekuminen! 

Toinen kesäaikainen vakioääni on se, kun ajokoira haukkuu siilille seisontahaukkua. Pahimmillaan jopa kolme kertaa yössä on siili parkkeerannut kiroilemaan häkin viereen, ja haukku ei lopu ellei siiliä käy nostamassa pois. Yhden kerran mies hermostui viimekesänä niin että uhkasi tappaa siilit jotka vielä tulee koirien tarhalle, mutta onneksi sekin tajusi, että se, että herää joka yö ja käy keskellä yötä ulkona lähes alasti kuljettelemassa siilejä on parasta mitä kesäöisin voi tapahtua. 

Eilen illalla kymmenen aikaan oli vielä ihan sopiva ulkoilusää kanoille. Tiputkin uskalsi ensimmäistä kertaa ulos tarhasta. Niiden kuvaan saaminen oli kyllä aika hankalaa, koska ne olivat kanoiksikin melkoisen nopealiikkeisiä...

Kuka varasti mun söpöt ja pienet kananpoijat ja vaihtoi ne näihin kummajaisiin?!

 Ilta-auringon hehkussa...

 Suuri ja ihmeellinen maailma

Sain anopilta synttärilahjaksi multarahan lisäksi aikamoisen jalohortenssian. Ja ottopojan vanhemmilta pesäkuusen. Iskin ne sitten tuonne heinäkasaan. Kärräsin mullat kasvimaalaatikoista tähän penkin keskelle. Pakko tyhjentää laatikot että kasvihuoneen saa siirrettyä. Sitä on nyt suunniteltu kuukausikaupalla, joten kai se nyt pian vois jo tapahtua...  

Jos tässä ei kasva kasvi, niin ainakaan ei ole syynä se ettei ole tarpeeksi multaa! 

Ihana kevät. Mä niin nautin kun kuljen pihassa nenä maassa ja tutkin maata, kasvien silmuja, esiintyöntyviä lehtiä ja niiden värejä, ensimmäisiä kukkia, kaikkea. Mun paratiisini maan päällä.