Parhaat päiväni pihalla, taimien vaihtoa ja pihan kyntämistä

Laiva on lastattu vaihtotaimilla

Olen osallistunut erilaisiin taimien vaihtoihin heti kun vain on ollut piha, ja siellä jotain vaihdettavaa. Onkos siitä nyt sitten vissiin 8v. Ensimmäisinä vuosina olin se saajaosapuoli, joka keräsi kaikkea mahdollista ilmaista ja halvalla rahalla vaihdettavaa. Viime vuosina olen ollut se antaja osapuoli, jota säälittää ne taimet jotka muuten päätyisivät kompostiin joten joudun purkittamaan ne ja kuskaamaan niitä joka kevät ympäriinsä jos ne vain jollekkin kelpaisivat. 

Ja aina sieltä on mukaan tarttunut myös jotain sellaista mitä itsellä ei ole. Tai vielä parampaa, sellaista jota on innoissaan jakanut muille, mutta sitten jostain syystä se on itseltä kadonnut (meillä syitä mm. koirat, koirat, koirat ja viimeisimpänä viemärilinjan kaivuu jonka leveyden aikalailla aliarvioin...) Eilen tälläinen ihana jälleennäkeminen oli voitonlaukan kanssa! Meikein kuin lapsi olisi palannut pitkältä matkalta, ja vielä hengissä!

Muita saaliita oli perunat joita oli kasvatettu purkeissa, ehkä me saadaankin nyt oman uudet potut juhannukseksi vaikka itse unohdin laittaa niitä esikasvatukseen. Samoin Maurin makea vadelma sai kodin meiltä, ja lisää valkosipulia. Ja huom! Illalla istutin ne vallkosipulit, ja myös ne vanhat sangosta...En tosin ihan kaikkea 1000kpl, mutta kanat söi niistä osan.

 

Mitäs muuta, jalokiurunkannusta otin, siperiankurjenmiekkaa, samoin hopeamarunaa vaikka niitä onkin jo ennestäänkin mutta lisä ei pahaksi ole! Lewisia pakotettiin ottamaan, vaikka epäilen ettei se ole meillä pitkäikäinen, mutta ainahan sitä kokeilla voi...Raunio/kivikkokilkkaa tuli, ja tummakurjenpolvea kun sen luvattiin kasvavan kovinkin kuivassa paikassa. 

Töihin myös vaihdoin mm. maa-artisokkaa, valkosipulia, hopeahärkkiä ja kait jotain muuta. Siellä ne sitten maanantaina odottaa innokasta istuttajaa, joka ihmettelee että MIKSI...

Kun viettää aamu kahdeksasta ilta viiteen työpaikallaan ei päivä tunnu hirveästi vapaapäivältä, mutta kun käy anoppilassa syömässä ja ottaa pienet torkut riipparissa sitä on taas kuin uusi ihminen ja innokas lapioimaan multaa! Täytin istutuslaatikot että sain valkosipulit sinne, ja olen erittäin innostunut siitä, että keksin kanatarhan vierestä paikan missä voi minttu kasvaa ja levitä ihan yksin. Innostuin niin kovasti, että jopa kannoin kanatarhan viereen 6 laattaa ja tein "laatoituksen". Ja aijon maalata tarhan ovenkin jos meillä vaan on mitään maalia. Nyt on hurja draivi päällä.

Ja koska oli kauheasti virtaa, niin pelastin visatervalepän rungon ruohonleikkurivaurioilta kaivamalla sen tyvelle pyörylän. Siinä on sellainen ollut, mutta kun aina niitä pitäisi muistaa nyppiä tai kattaa ettei nurmikko alkaisi hiipiä. Jonkinverran katkoin juuria vaikka koitin olla varovainen, jos se nyt kuolee niin hemmetti kyllä syytän itseäni taas laiskuudestani. 

Istutin siihen tulikellukkaa (olipas sillä kummallinen nimi, piti oikein googlata että muistanko sen nimen nyt varmasti oikein...) ja mukulaleinikkiä kun sitä koitan levittää jokapaikkaan koska se on niin mukava kukkiessaan tähän aikaan milloin ei oikein mikään vielä kuki. Olen ostanut tuon visatervalepän Lepaalta noin 5v. sitten sellaisena 20cm tikkuna. Ne pienet puuntaimet on tosi halpoja, ja kasvaa ihan älyttömän nopeasti kun vaan pääsevät alkuun. Meillä maa ei edes ole tervalepälle mikään kauhean hyvä- kuiva hietamaa.

 Ja kuten kuvassa auringon paikasta voi päätellä niin aurinko alkoi jo laskea, kello oli siinä hiukan yli 22.00 ja en todellakaan jaksanut enää siivota yhtään työnjälkiä. Siellä ne onneksi odottaa taas kun innostus iskee...