lauantai 18. huhtikuuta 2015

Kokemuksia kuituhampusta


Viimekesänä testattiin töissä (Jokilaakson matkailupuutarha) kuituhampusta tehtyä kuitukompostia katteena perennoilla sekä näytekasvimaalla. Kokemukset olivat suorastaan erinomaisia.

Varsinkin julkisille alueille on hankalaa löytää katseen kestävää perennakatemateriaalia kun siellä ei oikein voi käyttää ruohosilppua tai kokonaista olkeakaan. Kuitukomposti täytti tämän aukon todella hienosti.

Kuituhamppu ajetaan jonkinlaiseen kasaan, jota käännellään muutamaan kertaan kesän/syksyn aikana. Näin se jonkinverran kompostoituu. Katekäytössä parasta oli mahdollisimman vähän maatunut tavara, koska se ei maatunut niin nopeasti kuin pidemmälle hajonnut tavara. Väri on ruskea, mitä pidemmälle maatuminen on edennyt niin sitä tummempi.

Väriero ei mielestäni kuitenkaan ollut mitenkään liian radikaali- tosin jos on tottunut näkemään paljaan mustan mullaan niin onhan se erinäköistä jos siinä päällä on jotain vaaleanruskeaa materiaalia. Mutta hyöty mikä katteella saadaan aikaan on niin suuri, että ihmisen kannattaa opetella katsomaan asiaa uusin silmin!

Kate estää maan kuivumisen, pidättää koskeutta, parantaa lahottajien (esim. madot) kanssa maan rakennetta, estää tuulilevitteisten rikkakasvien siementen itämistä koska pinta pysyy kuivana ja näinolleen se säästää älyttömästi työtä kun kasteluvälejä voidaan pidentää, maan rakenne paranee joka taas vaikuttaa suoraan kasvien kasvuun ja kun ei ole rikkaruohoja ei maata tarvitse vääntää, kääntää ja nyhtää pois ei-toivottuja kasveja. Lisäksi jos joku satunnainen rikkakasvi pääsee itämään, niin sen poistaminen on helppoa kun maan rakenne on huokoinen.

En ole kokeillut kookoskuitua katteena, mutta pelkästään hinnaltaan kuituhamppu hakkaa sen mennentullen. Lisäksi se on kotimainen vaihtoehto.

Tänä keväänä aloin testaamaan pidemmälle maatunutta ns. kuitukomposti taimikasvatuksessa. Lapualla on Taimibongarit niminen yritys joka on jo pari vuotta testannut kuitukompostia erilaisten kasvien kasvatukseen. Heiltä sain ohjeita mm. lannoittamiseen.


Vaikka rakenne näyttää (ja onkin) "tikkuiselta" toimii se ihan kylvömultana jopa paremmin kuin kylvöturve. Turve kuorettuu herkästi, lisäksi jos turve pääsee kunnolla kuivumaan niin sen saaminen takaisin märäksi on työn ja tuskan takana. Kasvien juuret saavat yllättävän hyvin kiinni kuitukompostista, vaikka rakenne näyttää karkealta.

Kuitukomposti on ilmavaa, ja kasteluväli on todellakin hämmästyttävän pitkä verrattuna turpeeseen! Kun vierekkäin on turpeeseen ruukutettuja taimia ja kuitukompostiin, niin eron todellakin huomaa! Siinä missä turvekennot on jo melkein rutikuivia ja vaativat kiireellistä kastelua niin kuitukomposti menee vielä useamman päivän. Ero on todella merkittävä.

Kuituhamppuun tehtyä kylvöstä:
Otin kuvan ennen kastelua että kuitukompostin rakenne ja väri näkyisi paremmin.



Kuituhamppuun koulittuja taimia:


Kuituhampun viljelijä Juha Mäki-Pelkola on viime kesänä säkittynyt jonkinverran tavaraa että sitä pystyisi myydä myös vähittäismyyntinä. Tosin näiden "pikkusäkkien" siirtely ei ole kauhean käytännöllistä ilman nokkakärryä tai vastaavaa.
Ihmettelinkin miten en muka kertakaikkiaan jaksa säkkiä nostaa, mutta tuossa pussin kyljessä lukee paino 73kg!


Kuitukompostissa on luontaisesti huomattavasti emäksisempää kuin turve. En nyt ulkoa muista arvoja, mutta siinä on PH niin korkea ettei se tarvi kalkkilisää ollenkaan.

Juha oli säkityttänyt myös kuitukompostin ja turpeen seosta jota myös otin kokeiluun. Siinä ongelmana on se, että turve jota seokseen on käytetty on lannoittamatonta, ja se pitäisi siis ennen käyttöä lannoittaa.
Sain ohjeen, että kuutioon/säkkiin seosta pitäisi laittaa 1,5kg kalkkia ja 170g Y-lannoitetta. Nyt vaan mietin miten se olisi käytännössä järkevintä tehdä, meillä on kasvihuoneessa aika vähän ylimääräistä tilaa enkä voi oikein parkkipaikallekkaan kaataa kovin montaa säkkiä... Ehkä koitan sekoittaa isossa saavissa puoli annosta, ja jos se osoittautuu oikein vaikeaksi niin käytän loput esim. katteeksi rodoille. Betonimylly varmaan toimisi sekoitukseen myös.

Kuitukompostimultaan ruukutettuja heinien taimia:


Mihin sitten käyttäisin kuitukompostimultaa? Maanparannukseen, taimien esikasvatukseen ja vähemmän maatunutta ihan ehdottomasti katteena!

Minulla ei ole hajuakaan paljonko kuituhampun viljelijöitä Suomessa on, ja kuinka kallista sen saattaminen mullaksi asti on. Mutta tässä on ihan takuulla vaihtoehto turpeelle, ja vaihtoehto kookoskatteelle.

Kuluttajahinta oli viimevuonna muistaakseni noin 40€/kuutio, mutta tarjouksia ehdottomasti kannattaa kysyä. Toivon, että viljelijät onnistuvat saamaan kuitukompostiprojektille tuulta purjeisiin, senverran innostunut itse olen tästä ja aijon ensivuonna kokeilla multaa vielä isommassa mittakaavassa kuin tänävuonna.


Haluan tähän loppuun sanoa, että kukaan ei ole maksanut minulle tai 
edes kehoittanut kirjoittamaan aiheesta, vaan olen siitä aidosti hyvin innostunut!

11 kommenttia:

  1. Onpa hyvältä kuulostavaa tavaraa, kun tuossa turpeessa on omat ympäristö ongelmansa, mutta kun se on maan parannukseen oikein hyvää ja olenkin alkanut miettiä löytyisikö sille korvaajaa. Menisiköhän tuo myös eläinten kuivikkeena? Siinäkin hommassa kun turve on aika hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole koittanut hamppua kuivikkeena, pitää varmaan kokeilla ensikesänä. Se ei kuitenkaan varmaan saisi olla tätä mullaksi asti maatunutta, vaan pitäisi olla sitä "tuoreempaa tavaraa"

      Poista
  2. Samoilla linjoilla Nannukan kanssa. Eläinten kuivike-hommia mietin kanssa. Olen siihen joskus kokeillut hamppusilppua. Se oli sellasta irtonaista. Ihankuin kuivatun heinän pätkää. Mutta se ei pysynyt ollenkaan paikoillaan karsinoissa liukkautensa takia. Ja oli jotain ulkolaista kamaa. Mutta kokeilin, kun halvalla sain erän. Mutta toi näytti ihan sellaiselta, mitä vois elukoillakin käyttää.
    Ja tietysti kasveja unohtamatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen kokeillut hiirillä samanlaista pellavasilppua, enkä tykännyt siitä ollenkaan. Kuivikkeena turve on aika edullista, hamppu ei ainakaan vielä...

      Poista
  3. Kas, en ollut ensimmäinen, jolle tuli kuivike mieleen. Vaikka on olkipellettikin hyvä elikoiden alla. Hamppu voisi sopia myös huussi- ja kompostikuivikkeeksi, ei tarvitsisi nostaa turvetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me oltais nyt keksitty hampulle jo monta käyttötarkoitusta! Voitaisko sen viljelyä nyt pikkuhiljaa alkaa sitten laajentaa muutaman hassun kokeilijan toimesta ihan vakavasti otettavaksi maataloussuuntaukseksi myös Suomessa?!

      Poista
  4. Enpä ollut tällaisesta vaihtoehdosta istutuksille kuullutkaan. Turve tosiaan kuivuu helposti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikait tätä kauheasti vielä markkinoida, kun viljelijöitäkään ei taida kauhean montaa olla. Kekkilä on kyllä ollut kiinnostunut kuituhamppumullasta, mutta viljelijät mieluiten tietysti pitäisivät homman itsellään, muuten siitä ei jää mitään käteen jos homma alkaakin menestyä. Ymmärrän hyvin.

      Poista
  5. ♥hienoa että kokeilet ja jaat kokemuksiasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen aina ollut sellainen kokeilunhaluinen. Osa on huteja, mutta joskus voi löytyä joku helmikin. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi, se on suuri ilon aihe :)